Lentokoneet nousevat jyrkästi ja nopeaan

Mun elämässä puhaltaa muutoksen tuulet, jotka alkaa kohta puuskutella myös blogissa, kunhan saan tämän kirjoitettua. Kiitti Sari tästä inspiraatiopistoksesta.

Pidin viimeviikon taukoa blogista ihan tarkoituksella. Ajattelin, että totuttelen Suomeen ja annan tälle maalle mahdollisuuden. Lopputulos? Noh, mua ahdistaa ja ketuttaa täällä oleminen vähän vähemmin kuin viikko sitten, mutta mitä siihen "annan Suomelle mahdollisuuden"-ajatukseen tulee, niin voidaan rutistaa se pieneksi paperitoiveroksi ja heittää suoraan roskakoriin. Mä en sano, että Suomessa olisi jotain vikaa, mutta tällä seudulla eläminen ei multa onnistu. Mun sosiaalinen elämä on aika nollassa jo nyt ja mun viimeisetkin kaverit lähtee omille opiskelupaikkakunnilleen ensikuussa..ja ne pari, jotka jäävät tänne ovat kiinni töissä ja koulussa. EIEIEI. Mulla on elämä ulkomailla. Mulla on valmiiksi kavereita ja keskeneräisiä kuvioita Luxemburgissa ja uskokaa tai älkää, myös iso osa mun sydämestä on siellä. Täällä mä olen viikon päivät katsellut kaihoten siellä olevien ihmiste fb-päivityksiä itku kurkussa. Ihan, kuten Suomessa asuvilla on täysin omat kuviot Suomessa, on mulla omat kuviot siellä.

Näiden päivien aikana olenkin tehnyt päätöksen palata Luxiin mahdollisimman pian, mikä tarkoittaa syys-lokakuuta, jos saan sopparin perheestä, jossa vierailin salassa jo reilu viikko sitten ennen kuin lähdin luxista. Sitä enne teen pari viikkoa torivuoroja ja vähän tehdastyötä, jotta voin hyvillä mielin lähteä takaisin pieni hätävarakassa takataskussa. Moni on motkottanut mulle mun iästä. No, täytin tänään, noin 6 tuntia sitten neljättä kertaa 19 vuotta..ja koska en päässyt kouluun on ihan sama tuhlaanko aikaani onnettomana täällä, vai lähdenkö johonkin, missä olen onnellinen.

Mitä mä olen sitten viimeisen kahden viikon aikana tehnyt?
Mä olen viettänyt paljon aikaa kaupoissa, etsimässä tuliaisia. Mä olen viettänyt ihan liian monet läksiäislounaat ja -illalliset. Mä olen nauranut ja hymyillyt sekä murjottanut. olen viettänyt sukulaissynttäreitä, nähnyt kummipoikaa ja käynyt baarissa. Mä olen hengaillut kavereiden kanssa (suurimmaksi osaksi ennen kuin tulin Suomeen) ja törmännyt mun seuraajaan edellisessä host-perheessä. Loppuun saatte vielä vähän kuvia ja lainauksen Maija Vilkkumaan biisistä.

The farewell party

Viimeinen ateria luxissa ennen lentoa. Oli muuten paras kanasalaatti vähään aikaan.

Vähän vaatimaton, mutta aitäkin paremman makuinen synttärikakku.

"Maailma on kaunis mut mitä sil on väliä
Avara ja kaunis mut mitä sil on väliä
Itse olen aina sama ja aina tässä
Lentokoneet nousevat jyrkästi ja nopeaan
Vievät minut kauaksi kotoani nopeaan
Vievät minut kauas
Silti oon aina tässä
En pääse pois"

Posted via DraftCraft app