maanantai 27. toukokuuta 2013

When your home is not yours.

ALERT: jos sinulla on tapana vetää palkokasvia hengityselimiin esittämistäni argumenteista omiin tunteisiini liittyen, ei tätä postausta kannata lukea.

Miä olin viime viikon Suomessa.

On hassua, miten "ulkomaalaiseksi" itsensä voi tuntea maassa, jossa on viettänyt lähes 20 vuotta elämästään. Yhtä hassua on se, miten paikat, joissa on asunut vuoden, voivat tuntua niin paljon kodilta. Kai nämä tunteet johtavat juurtaan siitä, että New Yorkissa ja täällä, olen löytänyt paikkani. Nämä asuinpaikat olen itse valinnut, kun taas Suomessa olen asunut siellä, mihin olen sattunut muiden matkassa päätymään. Toivottavasti ainakin, sillä muuten en tiedä, miten kestän opiskeluvuodet Suomessa.

Ajattelin ja toivoin myös sitä, että nämä pari suomivisiittiä (kyllä meen takaisin sunnuntaina) ennen "lopullista" Suomeen paluuta jotenkin helpottaisi sitä paluuta, mutta ainakin tällä hetkellä tuokin tuntuu toiveajattelulta. Suomessa kaikki on kallista. Suomessa ihmiset on töykeitä suurimman osan aikaa. Suomessa kaikki puhuu outoa kieltä (tai vika on varmaan siinä, että ymmärrän kaiken, enkä voi keskittyä mihinkään julkisilla paikoilla). Suomessa on hyttysiä!....on Suomessa toki hyviäkin asioita, kuten kaverit, mutta jostain syystä tunnen olevani ulkomailla siellä ollessani. Tai ei se ole semmoinen "jee, oon ulkomaanmatkalla"-fiilis vaan ennemminkin "en ole kotona"-fiilis.

Musta tuntuu, ettei näitä tunteita ja ajatuksia ymmärrä kukaan, joka ei ole tätä itse läpi käynyt. On helppo selittää, kuinka "se ottaa aikaa sopeutua" tai "kyllä sä huomaat olevasi kotona parin viikon päästä", jossei ikinä ole muuttanut takaisin synnyinmaahansa muutaman vuoden muualla asumisen jälkeen. Taidanpa taas kesän päätteeksi siirtää kotini matkalaukkuuni, josta kaivan sen esiin, kun olen oikeasti löytänyt pysyvän kodin, mun oman kodin.

Jos joku nyt oikeasti osaa kertoa, miten helpottaa sitä takaisin sopeutumista niin vinkkejä otetaan vastaan.

2 kommenttia:

  1. Koko blogisi ajan susta on huokunut aikamoinen "Suomi-viha". Sanot, että sun mielestä Suomessa ihmiset on töykeitä, joka on aikamoinen väite. Se on tottakai oma mielipiteesi, mutta olisi kiva kuulla perusteluja ajatuksillesi. Oma mielipiteeni on esimerkiksi, että yleisesti ottaen Suomessa toki ihmiset on vähän sisäänpäinkääntyneitä, hiljaisia ja tarvitsevat enemmän "tilaa", mutta töykeitä suurimman osan ajasta - ööö? Missä sä olet Suomessa asunut?! Mun mielestä varsinkin nuoret ja nuoret aikuiset ovat todella iloisia, kohteliaita ja jopa puheliaita. Töykeisiin ihmisiin harvoin törmään ja sanon tämän omasta perspektiivistäni, eli vuosia asiakaspalveluduunia Suomessa tehneenä, sekä vuosia ulkomailla asuneena.

    Mikä itselläsi on aiheuttanut sen, että et tunne Suomea kodiksi? Onko kuitenkin omassa asenteessasi parantamisen varaa? Etkö voisi olla ennakkoluuloton ja tulla Suomeen positiivisella asenteella, tyyliin "wow, oon ollut pari vuotta poissa, katotaan nyt millaisia seikkailuja Suomella on mulle tarjottavaa!" Etkö säästyisi suurelta päänvaivalta ja vitutukselta jos ajatuksesi olisi positiivisempia?

    Lukijalle blogistasi huokuu asenne, että "olen parempi, koska olen asunut ulkomailla ja Suomi on paska maa". Tämän vuoksi olisi mielenkiintoista, että kirjottaisit vähän pintaa syvemmältä siitä, miksi Suomeen palaaminen on ikävää ja miksi se ei tunnu kotimaalta. Minua kiinnostaa tämä siksi, että lähipiirissäni on monia, jotka ovat asuneet ulkomailla ja heille kotiinpaluu on ollut esim. helpottavaa ja ihanaa, kun pääsee paikkaan, joka on tuttu ja turvallinen, joka on täynnä ihania, läheisiä ihmisiä ja paikkaan jossa kaikki "toimii" kuin rasvattu.

    En ole hernettä nenääni tunkenut, vaan minua kiinnostaa tämä "kulttuurishokki", mitä podet kotiinpaluun aikana, mutta mistä kirjoitat vain lauseilla, että "Suomi on kallis ja ihmiset töykeitä". Eli jos mahdollista, joku syvempi postaus olisi kiva. Kiitos blogistasi, siitä on varmasti hyötyä monille mm. au paireille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en ole itse ehkä tajunnutkaan, kuinka negatiivisesti puhun Suomesta täällä blogissa, mutta väittäisin että tuo käsitys "suomivihasta" ja siitä että pitäisin itseäni jotenkin muita parempana ulkomailla asumisen takia johtunee suurimmaksi osaksi siitä, etten voi kertoa täällä kaikkia taustoja asioihin. Ihan kaiken kattavaa postausta tuosta paluuahdistuksesta ei siis ole tulossa, koska joutuisin vetämään siihen mukaan ihmisiä ja asioita, joista en tahdo/voi puhua tällätavalla julkisesti, mutta voin koittaa hahmotella jotakin, mikä saattaisi edes vähän valottaa asioita.

      Poista