..mitä ikinä se tarkoittaakaan. Sanotaanko, että oon nyt kuoriutunut kotelostani, joka mun ympärille Suomessa kasvoi. Kauhea, kun musta tuntuu, että manaan Suomea koko ajan, mutta let's face it - en nauti siellä olemisesta kovin paljon.
Mä olen hirrrrmuisen kiireinen, koska keksin itselleni melkein liikaakin tekemistä ja näen melkein liikaakin ihmisiä (tai niitä ihmisiähän ei voi olla liikaa, mutta tunnit ei riitä vuorokaudessa). Mulla on ihan superhauskaa! Kaikki on ihanaa ja ihania ja awws. Juu hei, pitäisköhän rauhoittua? Selitän tän kaiken patoutuneen energian sillä, että oon viimeisen viikon ollut lähes kokonaan neljän seinän sisällä, koska pojat on olleet kipeinä ja loppuviikosta olin sitten minä. Oonkin aina rakastanut vatsatautia suunnattomasti. Toivon, että pääsen purkamaan näitä patoutumia myöhemmin tänään Luxin yöhön, mutta se riippuu parista muuttuvasta tekijästä. Katsellaan siis. Ensiviikolla on ainakin aikaa riehua, jossei muuta. JES!
..juuh tämmöinen pikapäivitys. Nyt takaisin leffan pariin :3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti