..ja vaikka on hyvää, lopussa on liian hyvää.

Viimiset kaksi viikkoa on olleet monella tapaa ihan hulluja. Lauantaiaamuun asti kuvittelin koko ajan, että mulla olisi vielä kolme viikkoa luxiaikaa jäljellä, mutta samperi, sitähän on enää kaksi viikkoa! Pitäis varmaan vähitellen alkaa oikeasti miettimään, miten ja millä roudaan elämäni Suomeen ja mitä teen siellä... pitäisi ehkä ymmärtää, että niin minä kuin melkein kaikki mun kaveritkin on lähdössä ja luxi jää "uudelle aupparisukupolvelle" valloitettavaksi.

Voisin kerrankin tehdä kuvapainotteisen postauksen, kun olen jopa tuota laitetta muistanut kantaa mukana ja käyttää.

Ensinnäkin alkuviikosta täällä oli vielä ihan superlämmin ja mun päivät kului pitkälti laivapuistossa, touhuten. Nimensä mukaan siellä puistossa on laiva, mutta helteellä mua kyllä siellä enemmin kiehtoo se vesileikkipaikka, johon kerääntyy varmaan kaikki luxin lapset, kun mittari näyttää kolmeakymppiä. Maanantaina minäkin olin siellä kahden lapsen voimin, ja teimpä vielä 13h työpäivän (jonka jälkeen ehdin vielä baariinkiin), koska E ei voinut osallistua päiväkodin retkelle. Tällaisilla ilmoilla en kyllä valita tippaakaan ja hauskaahan tämä työ on. Lähiaikoina perus puistotaevikkeisiin on kuuluneet myös vastikään saapuneet asfalttikalkit, joilla olen päässyt taiteilemaan yhdessä lasten kanssa.

Jos on oikein onnekas au pair, saattaa lyhennetty työpäivä osua hellepäivälle, jolloin jää runsaasti aikaa loikoilla auringon alla, tai vaikka lounastreffata kaverin kanssa Vapianossa. Saattaa myös päätyä etsimään kaveria puistosta ja kävellä neljän eri puiston läpi löytämättä kaveria...ja jos on oikein onnekas, pääsee illalla vielä ilmaiseksi katselemaan nykytanssia kansallisteatterikompleksiin.

Perjantaina edessä oli "the last supper" porukalla, jossa ollaan pyöritty alusta asti (Johanna kylläkin ehti lähteä jo sillä välin, kun mie tein pääsykokeita Suomessa). Suunnattiin siis kivaan italialaiseen ja ahdettiin navat täyteen lohipastaa ja tiramisua. Yllätykseksi talo vielä tarjosi meille shotitkin...iltaa jatkettiin vielä kantiksessakin hetken aikaa, muttei kuitenkaan turhan pitkään, sillä lauantaina oli edessä duke's day ja hullut bileet.

..mitä niihin bileisiin sitten tulee. Alkupäivä vietettiin mun uuden "pikkusiskon" kanssa tekemällä pieni maisemakierros keskustan kautta Grundiin kamerat käsissä. Mun on pakko myöntää, että oon ottanut ihan liian vähän valokuvia tän vuoden aikana etenkin luxista ja maisemista, mutta aion petrata sen suhteen..viimeistään huomenna, kun suuntaan casematesiin sen vempaimen kanssa, jota kameraksikin kutsutaan.

Jenni pelkäsi tätä söpöläistä kuollakseen!

...niin ne itse bileet. Ne alkoi kymmeneltä soihtukulkueella, mutta meidän kärsivällisyys kulkueen suhteen oli rajallinen, joten suunnattiin suoraan bilettämään kaduille. Tai niinhän me luultiin..se baari katu oli harmillisesti kulkueen takia katkaistu alkuillaksi, joten vaihdettiin Lienen ja Anskun kanssa suunnitelmaa ja koitettiin kiertää se heikolla menestyksellä. Tuon kokeilun jälkeen sitten painettiin vaan muutaman shotin voimalla ilotulitusta katselemaan ja se kannatti. Siitä yhdeksän aupparin porukasta, joiden kanssa lähdettiin matkaan oli muuten tuossa kohtaa tippunut jo puolet pois. HUPS!

Ilotulituksen jälkeen oli sitten kreisbailauksen vuoro. Kuvitelkaa kaupunki, jonka keskustan jokainen baari on muutettu katubaariksi ja kaduilla on niin paljon bilekansaa, että yhden korttelivälin etenemiseen menee vartti, vaikka olisi kuinka pienikokoinen ja hyvä puikkelehtimaan. Semmoinen on luxin herttuan synttärijuhla. Jotenkin sitten törmättiin puoliin niistä aiemmin kadotetuista ihmisistäkin siinä matkan varrella, tosin mä vessakäyntini aikana hukkasin hetkeksi jokaisen tutun...jonkun aikaa sitten hengasin Sannin ja Karlan kanssa, kunnes törmäsin S:iin ja vaihdoin seuraa hetkeksi. Kun tultiin takaisin kantikseen, josta oltiin lähdetty S:n kanssa, niin siellä olikin sitten myös Ansku, Liene, Sanni ja Karla. Hetki siinä rupateltiin ja moikkailtiin ja pidettiin hauskaa, kunnes mä sitten päädyin S:n matkassa mäkin kautta bailaamaan vähän lisää. Olin kotona joskus vähän ennen kuutta ja oli kyllä hurrrrjan hauskaa koko yön!

Se "pikkusisko". Molemmilla on tosi nätti ja uhkaava ilmekin!

These girls I'm gonna miss SOOOOOO MUCH! (Liene & Ansku)

Pongattiin tuttuja!

Jotenkin ironista, että nuo raketit on Ladyn ympärillä, kun ko. parsas katosi ja rikkoutui 2. Maailman sodan räiskinnässä.

Posted via DraftCraft app