Nyt se sitten on alkanut täälläkin, ainoa vuodenaika, jota inhoan sydämeni pohjasta, syksy. Harmaata, kylmää, märkää.. Etenkin kylmää. En tiedä olenko omituinen, mutta näin syksyllä palelen koko ajan, jopa sisällä (terkkuja viltin alta!). Tuntuu, että se kaikki kylmyys menee kosteuden avulla suoraan luihin ja ytimiin, eikä sitä saa edes lämpimällä kaakaokupillisella tai viltteihin hautautumalla poistumaan miun kehosta.
No, on siinä syksyssä jotain kivaakin.. Värit (tiedän valitin harmautta, mutta kun se pääosin on sitä sateen vuoksi) ja se, että voi kaivella esiin kaikki tuikut ja kynttilät, joita on kesän ajan piilotellut.
Seuraavaksi taidankin penkoa villalankapussukkaa ja neuloa lapaset piristämään tätä kylmyyden aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti