This is a part of me that you never gonna ever take away from me.

"Kuinka henkisesti paskana ja tunnevammainen pitää olla, jos ei koskaan ikävöi ketään?" -Sari


Sanokaapa se, koska tätä me mietittiin tänään sen jälkeen, kun olin tehnyt avautumiseni siitä, kuinka kaikilla tuntuu olevan niin ikävä mua, että siitä pitää joka kohdassa mainita erikseen. (tästä toiminnasta erikoismaininta kuulunee mun sukulaisille. tunnistatte kyllä itsenne)


Vaikuttaa siltä, että mua odottaa Suomessa oikea armeija ihmisiä, jotka on intopinkeänä ja hyvinhyvin onnellisia siitä, että tulen Suomeen. Muistakaa ihmiset nyt sitten, että se on väliaikainen riemu. Tulen olemaan teidän ilonanne noin kuusi viikkoa ja sitten se on adios..


Kuulostipa kylmältä ja rationaaliselta, mutta hei! Mussa on sen kiltin ja ystävällisen ja ihanan puoliskon, jonka moni varmasti tuntee, lisäksi myös tämä puoli. Mä myös osaan asettaa itseni niiden ikävöivien ja innosta soikeiden ihmisten asemaan ja todeta, että: "kyllä, on ihanaa nähdä se Johanna yli vuoden taon jälkeen ja rutistaa sitä oikein kunnolla", mutta musta tuntuu hyvin vahvasti, että nämä intoilijat ei osaa tehdä samaa, vaikka kuinka koitan nätisti vihjata, ettei ihan liian innostuneelta tarvitse vaikuttaa.Ja tässäkin ajoitus on sitten kaiken a ja o. For example, jos joku mulle ensimmäisen kolmen tunnin aikana Suomessa tulee jotain tuohon suuntaan lässyttämään niin en vastaa seurauksista.Saatan vaikkapa hypätä liikkuvasta autosta, koska vaikka teillä olisi ikävä mua niin mulla ei ole ikävä, vaikka niin teidän mieliänne rauhoittaakseni ja parantaakseni sanonkin. 


Hyvin harvoin, hyvinhyvin harvoin, koen oikeaa ikävää ketään kohtaan. En itseasiassa usko että ikinä olisin kokenut.Olen sitten kuinka tunnevammainen vain, niin se on jotain mitä mä en tunne. Tunnen iloa, surua, vihaa, empatiaa ja kaikkea muuta, mutta ikävöidä en osaa. 


Ja loppuun vielä, että se intopinkoilu ja siitä mulle kertominen vain lisää mun suomeentuloahdistusta, koska sitten mun pitää esittää olevani ihan yhtä innoissani ja onnellinen Suomeen tulostani, vaikka todellisuudessa tulen olemaan sekaisin kuin seinäkello tunteideni kanssa.Kyllä mä teistä välitän, älkää pelätkö, mutta antakaa mulle edes vähän tilaa selvittää oma pääni ilman sitä ylistystä siitä, kuinkaseonniinihanaainnostavaaupeetamahtavaakaikkeaettätulensuomeen.


Noniin, kivittäkää miut, koska olen niin kamala ja kylmä.