a Half of a Year.

"Minä rakastan tätä elämää

elämää kaikkineen
pimeitä polkuja, aurinkoteitä
raakoja omppuja, rinkeleitä
iloa, surua, ikävää
minä rakastan elämää"

Where do I start? Mulla on ollu hirveä hinku päästä kirjoittamaan tätä postausta jo jonkin aikaa, mutta nyt, kun tämän aika on, mun pää lyö tyhjää.. "tuut...tuuut.. olette jonossa, ajatuksenne käsitellään kolmen viikon kuluttua..tuuut.." Toisaalta tuo kuvannee ihan hyvin sitä, miltä juuri nyt tuntuu. En vain osaa käsitellä koko asiaa, koska ainut asia, joka nyt muuttuu on se, että tulee kiire. Täytyy suunnitella lomat sekä matkustuskuukausi. Suunnitella mitä kaikkea täällä on nähtävä ja tehtävä ennen, kun vuosi loppuu, koska tähänmennessä esimerkiksi mun Cityn matkat on ollut pääosin spontaaneja, ilman sen suurempia suunnitelmia. Opiskella! Ei hajuakaan, montako creditiä tuo mun college-kurssi, joka alkaa tammikuussa, kattaa.. ainakin kolme onneksi.. Nauttia ihan kaikesta, jopa niistä huonoista hetkistä (tosin tämä ei tuota ongelmaa, teen niin jo vamiiksi). Mitähän muuta? Toimikaa aivot tämän kerran, please? Anyways, the main thing is that the time is running out and I can't stop it, even I really want to.

Nämä 6 kuukautta on antanut mulle ihan hirveästi ja mitään, paitsi rahaa, ne ei ole vieneet pois. Miun enkku (puheena) on kehittynyt ihan hurjasti, välillä jään miettimään, sanoinko jonkun asian oikeasti niin nopeasti ja oikein artikuloiden, kun tein. Oon saanut ihan huippuja kavereita, joista onneksi suurin osa ilahduttaa mua täällä koko vuoden, koska olen aikaisimmin saapunut (paitsi Saara ja Sanni on jo Suomessa, miss ya!). Musta tuntuu, että mulla on toinen koti ja perhe (okei, en tunne itseäni kolmanneksi tyttäreksi tms, mutta voisin hyvin olla vaikka lasten serkku..). Oon seikkaillut ja nähnyt asioita, joiden todellisen arvon todennäköisesti tajua vasta Suomessa, koska juuri nyt en edes muista, missä kaikkialla olen ollut ja keitä kaikkia nähnyt. Oon kasvanut ihmisenä ja muuttanut omia toimintamallejani, sekä tapojani, tilanteen niin vaatiessa. Oon oppinut nauttimaan aamuherätyksistä!.. ja oon oppinut arvostamaan vapaa-aikaa (ennen se oli mulle itsestäänselvyys ja otin lomaa, kun huvitti). Tuo edellinen postaus summasi jo jotain mun ajatusten muutoksista, joten niitä en lähde enempää aukaisemaan... Right now I wish that after this year I could be in here and Finland at the same time.