New York Rangers vs. Anaheim Ducks

Olipa kerran perjantai, jona ystäväiseni Sanni katseli NHL:n aikatauluja. Mitä hän sieltä löysikään? New York Rangers vs Anaheim Ducks, Madison Square Gardenissa, sauraavana torstaina. Sitten Sanni laittoi fb:hen viestiä minulle, joka ensin kieltäydyin aikataulutuksen vuoksi, mutta kaksi tuntia myöhemmin, tehtyäni matemaattisia toimituksia, totesin, että aika tulee riittämään. This was the beginning of the awesome adventure of two finnish girls!

Eilen sain jännätä loppuun asti, onnistunko sittenkään pääsemään tuohon otteluun, koska edellisenä päivänä dad tuli kotiin yli vartin myöhässä ja lapset on yleisesti vaikea saada lähtemään playdateilta alle viidessätoista minuutissa. Mun aikataulu oli siis kuitenkin suunniteltu niin, että ehdin töiden loppuessa, minuutilleen oikeaan, aikaan juuri ja juuri junaan, joka on Grand Centralilla puoli tuntia ennen matsin alkua. ..and I made it! Junamatka sujui normaalisti, mutta kävelemiseen meni yllättävän paljon aikaa, koska ihmiset nykin keskeisillä kaduilla on vaan tajuttoman hitaita. Siispä.. matelin letkan perässä ja kun pääsin rakoon, jossa oli vähän tilaa pitää kiirettä, juoksin. Ehtien Madison Square Gardeniin viisi minuuttia ennen määräaikaa!

Löydettiin pienen sählingin jälkeen jopa meidän paikat, keskeltä Rangers-faneja. Suunnistamisen teki nimittäin vaikeaksi se, että eka toimitsija käski kääntymään oikealla ja seuraava ilmoitti, että edellisestä kulmasta olis pitänytkin kääntyä vasemmalle. Kolmas käski mennä kolme kerrosta ylös, mutta neljäs vielä yhden lisää..

(Rangersin) pelaajat tulee kentälle.



Anaheimin ykkösketju ja The Star-Spangled Banner.

 Kun alkupakollisuudet oli saatu hoidettua, putosi kiekko ekan kerran jäähän ja oli aika tehdä havaintoja siitä, mikä NHL-peleissä yllättää ja mikä on odotettavaa leffojen ja tv:n perusteella. Ensiksi selkein huomio on, että hallissa ei ole selostusta! Ainoastaan erätauoilla ja muilla katkoilla se miekkonen saattoi jotain mikkiin sanoa. Mertarannan tv-selostukseen tottuneena: boooooring! Toinen huomio oli, ettei koko hallissa ollut yhtään cheer-leaderia. Tunnelma rakennettiinkin täysin yleisön varaan, yhteishuudatuksia "maalitauluun" heijastamalla. Ekaksi mietittiin myös, miten uskalletaan reagoida, koska ollaan väärän joukkueen hallissa ja melkein kaikki muut 50 000 katsojaa toivoo meidän mielestä väärän joukkueen voittoa.. lopuksi kuitenkin päätettiin, ettei sillä ole mitään väliä, mitä muut ajattelee. Tunnelma oli ainakin katossa ja tosi upea koko pelin ajan!




Kiekko tippuu jäähän!



Ainoa videoklippi, jossa mun kielenkäyttö on julkaisukelpoista.

Tilanne 3. erän jälkeen.

Kuten kaikki viimeisen kuvatekstin jälkeen arvannee, seurasi jatkoaika. Jonka aikana Selänne luisteli pelkällä vauhdilla joltain nuorelta Rangerssin pojalta jalat kirjaimellisesti alta. Muu yleisö tietty huokaili syvään ja mun suustä taisi päästä "JES! WAU!" Kuitenkaan maaleja jatkoajalla ei tullut, joten siirryttiin rankkareihin. Valitettavasti Rangers voitti, mutta Selänne upotti omansa ja todistin sitä livenä, joten olen hyvinhyvin onnellinen tyttö.