torstai 3. marraskuuta 2011

Halloween!

Mun varsinainen Halloween potkaistiin käyntiin perjantaina, kun suuntasin saksaJ:n luokse vahtimaan sen host-lasten Halloween partyja, mutta Halloween tunnelmiin pääsin kyllä jo kuukausi sitten, kun omaan pihaan iskettiin koristeita ja aloin etsiä mun pukua.
Koulujen kauttakin Halloween tuli hyvin tutuksi ja viikkoja ennen juhlapäivää, kun lapset kanniskeli Halloween-loruja ja kertomuksia läksypöytään. En muuten ennen tiennyt, että Halloween on alunperin kelttien juhla ja pukeutumalla piiloudutaan hengiltä/aaveilta, mutta kaikkea sitä oppii, kun tekee läksyjä 7-vuotiaan kanssa. Mutta itse Halloweeniin. Kuvamateriaalia ei ole ihan hirvittävästi tarjota, koska melkein kaikissa kuvissa on lapsia.

Perjantaina vietin normaalin työpäivän ja viiden jälkeen otin tosiaan suunnaksi saksaJ:n talon, johon saavuin huimat 30min myöhässä, muttei se mitään. Ihan hassunhauskaa oli vahtia omia lapsia paljon vanhempia lapsia ja leikittää niitä. Tosin 15 lapsen  vahtiminen ei ole ehkä se mun lempijuttu, varsinkaan pimeässä ja kylmässä ulkona. Kivaa kuitenkin oli ja mun puku sai tuolla ensiesiintymisensä.
Let's play some Twister?!
Pelattiin vähän omenan noukkimista vesisangosta, discoiltiin, asukilpailtiin, tungettiin käsiä ällöihin laatikoihin (joissa oli mm. spaghettia, nallekarkkeja ja multaa), koristeltiin omenoita jne.. Lasten lähdettyä katseltiin vielä leffa, jonka jälkeen tulin nukkumaan. Viikonloppuna en tehnyt mitään Halloweeniin liittyvää, koska naapuruston Halloween-walk siirrettiin kahdesti lumisateen ja pakkasen vuoksi, joten mun Halloween panottui maanantaihin.

Maanantai alkoi sillä, että C:n ja H:n lähdettyä bussilla kouluun, pakkailin välttämättömyyksiä mukaan ja lähdin A:n kanssa C:n koululle, koska kinderkardenilaisilla oli oma Halloween-paraati siellä. Pongailin siis A:n kanssa kivoja pukuja ja tuttuja poikia ja tyttöjä, sekä napsin kuvia omalla, sekä momin kameralla. Tuon jälkeen siirryttiin C:n luokkaan, jossa kuunneltiin lauluja ja autettiin "omat lapset" pois asuistaan. Sitten tultiin kotiin A:n kanssa. Kun mom ja dad joskus neljän jälkeen tuli kotiin, alkoi hulabaloo, koska lapset piti saada omiin asuihinsa ja vielä niin, ettei ne palele ulkona, koska luvassa oli Halloween-walk, vihdoinkin. Samalla muutama trick or treat -kierroksensa jo alottanut lapsi yllätti meidät ja piti saada karkitkin esille. Suunnattiin muutaman korttelin päähä, josta itse walk alkoi. Napsittiin taas momin kanssa kuvia, tavattiin tuttuja ja käveltiin, sekä koitettiin pitää silmät H:ssa, C:ssa ja A:ssa. Tuo on siis tässä naapurustossa perinne, jossa kaikki lapset puetaan omiin halloweenasuihinsa ja ne kävelee lenkin yhdessä - ja tässä naapurustossa lapsia riittää.. Kävelyn jälkeen sai syödä ja juoda herkkuja, jonka jälkeen jokainen lähti omille teilleen. Minä kävin H:n, C:n ja A:n kanssa yhdessä talossa trick or treatilla ja sitten lähdin tassuttelemaan junalle.

En tiedä, mikä mun Twister-asussa veti niin paljon katseita osakseen, mutta pelkästään tuon 20min kävelymatkan aikana, kuulin ainakin 10 kertaa, kuinka söpö ja hyvä ja hieno se on.. ja olihan se! Parhaiten kuitenkin jäi mieleen ihan alkumatkasta kuultu kommentti. Kävelin ekaa mäkeä alas ja siinä parveili muutama aikuinen, odottamassa lapsiaa, jotka oli viereisessä talossa trick or treatteilemassa. Kauempaa kuulin "Who's that? Looks like a teenager!" Ahaa.. joo teinihän minä! Tulin kohdalle "Great costume!"

Miittailin Sannin Union Squarella ja mentiin katselemaan paraatia parin korttelin päähän.. muutaman mutkan kautta, koska katuja suljettiin aina, kun niiden kohdalla oli liikaa ihmisiä katsomassa sitä paraatia. Tuohan on maailman isoin ja tosi legendaarinen Halloween-paraati, joten koko 6th street oli täynnä ihmisiä, mutta kyllä me sentäs jotain nähtiin, kun vähän kiipeiltiin ikkunanpielissä! Tunnelma oli upea, vaikka se näkeminen tosiaan jäi vähän vähemmälle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti