tiistai 3. elokuuta 2010

Haastattelu.

Lähdin hieman ajoissa ajelemaan kohti Kouvolaa. Eilisen tiedon mukaan meitä au pairiksi pyrkijöitä oli tulossa haastatteluun viisi. Olin sitten paikalla noin 40min etuajassa ja yllätys yllätys olin ainoa, joka koskaan saapui paikalle (pieni shokki heti alkuun). No sitten pienen sähellyksen jälkeen jopa tekniset vempeleet alkoi toimia ja powerpoint-show alkoi. Oikeastaan mitään uutta tietoa en tuosta info-osuudesta saanut, joten se tuntui hieman turhalta, mutta kun laki vaatii niin pitihän se sitten katsella ja kuunnella. Haastattelija oli oikein mukava ja miun enkun maikan kaveri. Kysymykset nyt oli vähän mitä oli ja kaksi niistä jopa onnistuin ymmärtämään vähän väärin, en kuitenkaan pahasti, ihan pikkuisen vain (jos annetaan ohje että voit käyttää osoitetta, jossa asut kannattaa käyttää sitä, eikä kuvitella jo asuvansa isäntäperheessä, pieni vinkki xD). Tuntui vain että koko pää tyhjeni, kun oli ns. elämän kannalta ratkaiseva haastattelu, eikä mieleen tullut vastauksia saati englannin kielisiä sanoja! Loppu hyvin kaikki hyvin asteikolla 1-7 sain englannin kielen arvioksi 5, joka on todella hyvä huomioiden, että en ole ikinä puhunut noin surkeaa englantia (mitenniin stressasin pikkusen?). Mutta ohjelmassa ollaan sisällä ja nyt olisi edessä paljon valokuvailua, family letterin kirjoittamista ja suositusten postailua. Sitten olisi paperit valmiina lähtemään kohti Bostonia.

Pitäähän tähän postaukseen sitten laittaa vähän muitakin tunnelmia, kun on kaikkea kivaa ollut! Viikko sitten otettiin Niinan ja Jennin kanssa suunta kohti maamme pääkaupunki Helsinkiä ja Ilmalaa. Matka alkoi varhain ja onneksi Jenni sitten ajoi, muuten olisi voitu olla ties missä miun väsymyskertoimen huomioiden. Kuninkaantien ESSOLLA sitten pysähdyttiin aamupalalle ja pelailtiin Mahjongia, kunnes matka jatkui kohti määränpäätä, tällä kertaa minä ratissa. Helsingissä ajaminen on navigaattorin kanssa kyllä niin helppoa, en ymmärrä äitin fobiaa ajaa siellä. Kuitenkin oltiin melkein tunti etuajassa maikkarin studioilla ja otettiin sitten siinä välissä selvää junastopin sijainnista..

Studioilla oli sitten vastassa muita katsojia ja muutamia julkisuuden henkilöitäkin.. Ensin meidät vietiin johonkin kellarikerroksen suljettuun kahvilaan istuskelemaan ja siellä sitten laitettiin kietämään yleisöhaku lappuja Sokkokokin kuvauksiin (arvatkaa, mikä on määränpää 10.8.). Vähän ajan päästä päästiin sitten pitkin sokkelokäytäviä, joiden seinissä komeilevat vanhat ja uudet pöllölogot itse studioon, johon pikkuhiljaa valui käsikirjoittaja Summasen vanavedessä myös aamun/päivän/illan päätähdet, eli Aku, Riia, Kari, HP ja Ville. Homman nimi on siis Vedetään hatusta, joka on syksyllä starttaava sketsisarja, joka toteutetaan kokonaan improna. On kyllä katseltavan arvoinen, en ole ikinä nauranut niin paljon, kuin noissa kuvauksissa. Aamupäiväkuvausten jälkeen sitten ilmotettiin, että yleisöstä voi jäädä katsomaan myös iltapäiväkuvaukset ja eiköhän me jääty, kun niin hauskaa oli! Oli kyllä sen arvoista vaikka posket oli jo valmiiksi krampissa ja peppu enemmin ja vähemmin puutunut. Kuvausten jälkeen vielä jutustelua Akun ja Petterin kanssa, pari valokuvaa ja junalla kohti Helsinkiä, jossa loppu aika sujuis shoppaillessa ja vieraillessa miun kantapaikassa (aina kun olen stadissa) Foorumin Cafe picnikissä. Miun maanpäällinen taivas se kuppila! Loppuilta sitten lauleltiin ja ajeltiin kotiapäin.. ja pelattiin lisää Mahjongia Essolla.

2 kommenttia:

  1. Onnea hei ton haastattelun puolesta! 8)

    VastaaPoista
  2. Jes ihan hyvinhän se haastattelu meni. :) Ja Hirviniemelle tuli sanottuu ettei kuvat mee Facebookkii mut bloggailust ei puhuttu mitää. :D

    VastaaPoista