New York I love U

Jo heti JFK:llä olo tuntui vähän siltä, kuin olisi kotiin tullut. Kaikki oli niin tuttua ja turvallista. Hostellillekin pääsin ihan kivasti ja heti huoneen saatuani lähdin etsimään jotain syötävää tavoitteena mennä johonkin muualle, kun Subwayhin jossa olin syöpötellyt edelliset ainakin 5 päivää.. ja mihin päädyinkään - sinne subiin!  Vaihdoin sentäs leipäni sisällön vihdoin sillä kertaa. Lisäksi siitä ruuan hausta tuli noin neljän tunnin lenkki, koska vähän "eksyin". 

Lauantaina miittasin Olan Gran Centralilla ja lähdettiin vuokraamaan pyöriä Central Parkista. Semmoiset löytyikin aika nopeasti parin randomin kirkkovisiitin jälkeen.. tosin niiden laadussa ei paljon ollut kehumista. Aika nopeasti kävi selväksi, että Olan pyörässä on jarru rikki (jumitti takarenkaan melkein kokonaan) ja mun pyörässä taas oli ihan ihmeellinen tanko, joka ei pysynyt paikoillaan sitten millään. Saatiin kuitenkin kahdessa tunnissa se puisto ympäripyöräiltyä.. tosin kuvia ottamatta, koska niille ei sitä aikaa jäänytkään. Central Parkista mentiinkin Columbus Circlen altaalle uittamaan jalkoja.. ei mitään hajua, onko se laillista, mutta ei ainakaan jääty kiinni, jos ei ollut.

Columbus circleltä jatkettiin etsimään paikkaan brunchille, muttei sitä tietenkään niin helposti löytynyt, joten käytiin Godivalla tankkaamassa välienergiaa suklaan muodossa. Juuri puhuttiin, että tunti jaksetaan etsiä, kun se tuli vastaan.. ei ollut Brunch mutta ihan täydellisen näköinen lounaspaikka ja sinnehän me päädyttiin. Jos olen joskus maininnut, että olen tämän vuoden aikana täysin rakastunut meksikolaiseen ruokaan, niin samaa voi sanoa myös aasialaisesta ruuasta. Justiinsä skypessäkin mietittiin äitin kanssa, että miten tuun tottumaan suomalaiseen ruokakulttuuriin enää, kun olen vuoden syönyt oikeastaan ihan kaikkea muuta paitsi skandinavialaista.. jaa'a mene ja tiedä.. on mulla kyllä ikävä mm. kallilaatikkoa puolukkahillolla ja rahkaa. Tuo aasilainen, Chai's tapas nimeltään, oli kyllä ihan uskomaton paikka ja edullinenkin. Niin hyvä itseasiassa, että mun piti tänään kokeilla se uudelleen. Olaa jaksoi myös kummastuttaa se, että osasin käyttää syömäpuikkoja, joilla syöminen taas tuntui olevan aika tähtitiedettä hälle itsellleen.

Tuon jälkeen lähinnä vain käveltiin. Käytiin katsomassa yksi Broadway teatteri, jonka halusin välttämättä päästä katsomaan, mutta kuinka ollakaan ko. musikaali oli juuri loppunut.. uutta tässä metsästelen, mitä meen katsomaan.. pari vaihtoehtoakin olisi. Sitten käytiin ikkunaostoksilla muutamassa kaupassa ja päädyttiin mäkkiin pirtelölle. Siinä pirtelöä siemaillessa päätettiin, että mentäisiin Brooklyn Promenadelle.. ei kuitenkaan ikinä päästy sinne asti, koska puolessa matkassa.. eli noin 40 blocksia käveltyämme pongattiin vanhoja leffoja näyttävä teatteri, joka oli pakko päästä testaamaan, olihan siellä menossa Funny Face kera Audrey Hepburnin.