tiistai 22. toukokuuta 2012

Sleeping is overevaluated

Jos saan niputettua koko viime viikon tähän tässä tauon aikana, oon aika ylpeä itestäni.

Viime viikolla olin vielä paljon kiireisempi kuin normaalisti, sillä olin vapaa-ajallakin koko ajan tekemässä jotain.  Maanantaina koitti viimein jo edelliselle viikolle (kahdesti) sovittu lunch Brendan luona. Tehtiin guacamolea ja syöpyteltiin sitä sipsien ja salsan kanssa.

Tiistaina koitti suuri päivä, kun pääsin skypettämään (tämäkin oli sovittu jo sunnuntaille ensin) miun tulevan host-perheen kanssa. Ja kyllä tulevan, koska sain tänään varmistuksen siitä, että asun syyskuusta lähtien Luxemburgissa. Meni siispä ihan hyvin, vaikkei kummallakaan osapuolella oikein enää mitään kyseltävää ollutkaan ja perheen kolmivuotias oli vähän hyperinä koko puhelun ajan.

Keskiviikkona "uhrasin" omaa vapaa-aikaani ja menin tauolla katsomaan A:n musiikintuntia, koska niillä oli "open house" koululla. Oli kiva katella, kuinka se "oma tyttö" tanssi ja temmelsi muiden lasten kanssa. Lopussa neiti tosin ei ollut yhtään yhteistyöhaluinen, koska daddy oli myös paikalla ja hän halusi vaan syliin ja muuta huomiota. Hyvin kuitenkin meni melkein koko aika.

Torstaina olin iltatöissä, eli lopetin vasta kuuden jälkeen. Itseasiassa en muista, miksi mun piti tästä mainita.. niin juu jatkoin sitten kasilta sielä tunnin, eli löhösin olohuoneen lattialla katsomassa telkkaria lasten kanssa.

Perjantaina miulla oli puolikas päivä. Olin jo valmiiksi suunnitellut meneväni aamupäivällä A:n kanssa leikkikentälle ja mom vielä oikein pyysi että jos voisin viesä tytön ulos, kun toisen babysitterin luona se ei sinne pääse. Temmellettiin siispä puoli kymmenestä varttia yli yhteentoista ulkona. Eniten aikaa tuhraantui hiekkalaatikolla, jossa A kaivoi itselleen oikein kuopan, missä maata ja kaataa hiekkaa päällensä. Yhdeltä sitten mom heitti miut junalle ja mie jatkoin kohti Long Islandia ja viikonloppukurssia. Matkasin opiskelemaan Amerikan urheiluhistoriaa, koska TOEFL oli täynnä minun ilmottautuessa. Kuitenkin olin ihan tyytyväinen, että päädyin juuri tuolle kurssille, siitä lisää kohta. Kuitenkin heti dinnerillä pongasin yhden tytön kädestä saman kurssin laput, kuin mitä itse menin opiskelemaan ja löyttäydyin hänen ja hänen room matensa seuraan. Selvisi, että Julia (joka oli tulossa mun kurssille) on Ruotsista ja toinen tyttö Norjasta. Kun mentiin luokkaan niin lyöttäydyttiin vielä Klaran seuraan. Heti ekana melkeimpä opettajat ilmoitti, että lauantaina olisi edessä kurssin historian ensimmäinen field trip, joka suuntautuisi Madison Square Gardeniin ja lajina nähtäisiin WNBA:ta, eli naisten huippukorista. Loppuaika sitten juteltiin urheiluun liittyvistä hyvistä ja huonoista puolista, kuten hulluista soccervanhemmista ja tiimihengestä.

Lauantaina aamun tunneilla katsottiin lyhytelokuva street-peleistä, joita lapset pelasi New Yorkin lähiöissä vielä 1980-luvullakin. Mun on pakko muuten ostaa se pallo, mitä ne silloin käytti siellä (ja Jonille myös!) Oli jännä huomata, että ne leikit, joita lapset täällä itsekseen kehitti oli osin hyvin samanlaisia, kuin ne joita olen itse pelannut lapsena. Oli versio pallopiilosta ja kirkkiksestä, sekä jopa mäkiautoista!

Lounaan jälkeen sitten sullouduttiin bussiin ja matkattiin Manhattanille.
Kuin moni on ollut keltaisessa school bussissa sanoo hep! Noi bussit on oikeasti lapsille suunniteltu. Käytävät on enkäpä 40cm leveät ja istumatilakin aikas pienehkö, mutta ihan kivaa oli. Vaikka väärä joukkue voittikin niin pelikin oli ihan mielenkiintoinen siihen nähden, etten seuraa korista yleensä. Oli hauskaa päästä ulos luokasta ja vähän nähdä maailmaa myös koulun aikana.


Tunnelma oli katossa koko ottelun ajan ja kannustushuudot raikasi ympäri hallia. Ainoa miinus oli se, että vaikka tiedettiin Julian kanssa että kaikki huutaa Libertyn kannatushuutoja niin kuultiin pelkkä "RANGERS", eli oikeasti joukkueen nimestä ei saanut mitään selvää, kun kaikki huusi sitä samaa aikaa. Kun mentiin takasin kampukselle niin käytiin vielä lenkillä ennen unille painumista.. tosin mulla tohon väliin mahtui vielä muuttokin ötökkäpelkoisen kämppikseni löydettyä muurahaisia meidän lattialta.

Sunnuntaina sitten raahauduin tekemään ryhmätyötä ruotsalaisen ja saksalaisen tytön kanssa. Oli todella kiva olla se ainoa, joka tietä lajista mm. kaikki perussäännöt ilman googlettamista, mutta mikäs siinä. Tulipahan ainakin tehtävät tehtyä ja oli sinänsä ihan kivaa. Vapaat tosin vietin tiiviisti Julin kanssa aurinkoa palvoen.

Kun tuli kotiinlähdön aika niin sullouduttiin taas sinne koulubussiin ja se huristeli meidät junalle. Mahattanilla päätettiin Julian, Klaran ja yhden brasilialaisen tytön kanssa lähteä Central parkiin istumaan. Ostettiin matkalta ihan taivaalliset pehmikset ja viihdyttiin siellä useampi tunti, kunnes haarauduttiin omiin suuntiimme - minä ja Julia syömään, brasilialainen bussille ja Klara kotiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti