Joskus, todella harvoin mutta joskus, olen vakaasti sitä mieltä, että on kiva mennä kotiin. Kuten silloin, kun pojat on poikia. Silloin kun ne vahingossa hajottaa joitain, tai niiden leikit on "meluisia". Ei tämä ei johdu siitä, että se häiritsisi minua. Miusta se on ihan normaalia. Mutta joskus joku muu tässä talossa vetää kyllä niin ylireaktion semmoisesta.
Mie olen ollut tänään tavattoman väsynyt. Pitäisi varmaan opetella nukkumaan, mutta sitten ei ole niin paljon aikaa tehdä kaikkea kivaa. No, kuitenkin oli eräs playdate, johon H välttämättä halusi kaksi kaveriaan, vaikka miusta se ei ollut alkuunkaan hyvä idea. No, lopulta sitten kuitenkin suostuin, vaikka tiesin jo silloin, ettei se ollut fiksua.. mulle normaalit pikkumetelit kun on ihan okei ja jollein muulle ei. Ja tämä, jolle ei ole tietenkin tuli aikaisin kotiin tänään..
No, joka tapauksessa illalla muöla oli oikeesti hirveen hauskaa. Pääsin kerrankin viettämään laatuaikaa H:n kanssa, kun tytöt kerrankin leikki nätisti keskenään ilman, että tarvitsi miuta koko ajan välien selvittelyyn tai mukaan. H oli niin hirrrrrmuisen iloinen, kun korjasin sen basketball hoopin ja se on paremmassa kunnossa, kuin uutena. Jesari on vieläkin mun paras kaveri! Sitten puhuttiin urheilusta ja valaista, hämähäkeistä sekä suomen kielestä, kun heiteltiin hooppeja. I love it.
Koko tän postauksen varsinainen idea oli kuitenkin tekosyy kertoa juuri sinulle siellä ruudun toisella puolen, että kaipaan ideoita vlogiin, sekä kysymyksiä, koska haluaisin auttaa juuri sinua, joka olet kiinnostunut au pairiudesta/elämästä täällä tai haudot jotain muuta pulmapähkinää miun pään menoksi.
Tuli semmonen mielee et kerro vähä ikärajoista sielä amerikassa :)
VastaaPoista