Keskiviikkona alkoi sitten tapahtua, enkä nyt tiedä, onko kaikki tapahtumat kovinkaan positiivisia. Ensin sähelsin ja juoksentelin koko aamupäivän paikasta toiseen keskustassa A:n kanssa. Ensin poliisiasemalle (pääsin ekaa kertaa antamaan sormenjälkeni!) sitten kauppaan, valokuvaajalle (jossa riitti sitten sähellystä, ei ollu mun ongelma!), taas poliisiasemalle ja sitte kirppikselle hakemaan A:ta ja sen vinyylejä. Koko päivän kohokohtahan oli siis kokkeilu ja ruoka, joka näytti tältä (vohveleista ei ole kuvaa):
Keskiviikko ilta olikin sitten ihan mielenkiintoinen. En ole ikinä yhdeksän vuoden aikana ollut noin kamalissa kuoroharkoissa, enkä aio sellaisia enää toiste kokea. Kyse on siis siitä, että siellä on yksi keskenkasvuinen ihminen, joka tykkää arvostella muita huomaamatta, että itessä on paljon enemmin vikaa. No, eipä ole miun ongelma. Sooloilkoon rauhassa ja katellaan ilmestynkö harkkoihin enää. En ole ikinä lähteny harkoista pois kesken, joten tää kertonee jo jotain. Ainut ongelma lopettamispäätöksessä on se, että siitä seurais kamalat tunnontuskat, kun muut jäis pulaan..
Torstaina pikkuveli oli kotona kipeenä, joten tehtiin vähän lettuja:
..ja niiden kanssa syödään tietysti mansikkasurvosta! Omnomnom <3 |
Villasukkafetissi, ja niiden pitää olla kirkkaan väriset! |
Miun oma suuri rakkaus: kollini! <3 |
Ei oo reiluu laittaa tollasii ruokakuvii ihmisten nähtäville!
VastaaPoistaHei mihis päin CT:tä tuut au pairiks? :) Ite oon tällä hetkellä täällä etelässä n 55 min New Yorkista!
VastaaPoistaSara: onpas, kun kerranki sain jotain aikaseksi ;p
VastaaPoistaJaniika: Westportiin, toi etäisyys New Yorkiin on juurikin toi 55min. Sähän oot nyt hakemassa länsirannikolle? :)
Hei Westport on tässä 15 min päässä! :) Huisia! Jep tai oon pidentämässä 9kk ja yritän päästä West Coastille. Kuitenki perhe on se tärkein! :)
VastaaPoista